Laatuaikaa

Lauantaina aamulla vietiin pikkuneiti mummon hoiviin hetkeksi ja päästiin näin ihan kahdestaan talolle hommiin. Mies viimeisteli alla näkyvän tuulensuojalevytyksen sisäkaton porrastukseen ja aloitti lisäkoolausten tekemisen siihen.

dsc_0963

Sisäkaton porrastuksen tuulensuojalevyt on nyt paikallaan. Tuli kyllä todella hieno tuosta lopputuloksesta! Mies teki viikollakin vanhempiensa kanssa aika monta tuntia töitä sen eteen, mutta kyllä oli sen arvoista. Nyt alkaa olla sen puoleen jo lähes valmista. Sitten päästäänkin jo vetämään paperit tuohon kolmion eteen ja siitä jatketaan suoraan korotettuun sisäkattoon. Huomatkaa meidän täysin ammattimaiset rakennustelineet. Montakohan paalia tarvitaan päällekäin, kun aloitetaan tuo korotetun sisäkaton paperin laitto.

dsc_0966

Meillä on nyt muuten myös liesituulettimen putki paikallaan. Valittiin tuuletin huippuimurilla, jotta liesituuletin olisi mahdollisimman pieniääninen. Meidän tämänhetkinen liesituuletin on niin hyödytön ja kovaääninen, että sen käyttäminen aiheuttaa voimakasta hampaiden kiristelyä ja välillä on vaan helpompi jättää käyttämättä, jos haluaa vaikka keskustella jonkun kanssa ruoanlaiton aikana. Veikkaan kyllä, että se on myös osasyy meidän viherkasvien hyvään vointiin, kun päivittäin ruokaa valmistaessa loputkin asunnosta on sankassa vesihöyryssä. Kosteusprosentit siis hivoittelee tropiikkia sadekaudella ja erityisesti meidän bambu on kovassa kasvussa.

dsc_0964

Torstaina lähdettiin extempore ajelulle pikkuneidin kanssa. Käytiin hakemassa Jyremarkin PP-Termo eristenauhaa ikkunoihin. Hah, oli kyllä sellainen extreme- reissu, että ei ihan heti toista kertaa. Mutta hauskaa oli! Ja löydettiin erinomainen kiinalainen ravintola Jämsästä. Kaikenlaisiin tilanteisiin sitä ihminen rakennushommissa ajautuu.

Tuo PP-Termo on tuote, jossa yhdistyy aika monta meille tärkeää ominaisuutta. Täysin kotimainen, myrkytön, allergia- ja astmaliiton suosittelema, teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomainen ja luontoystävällinen tuotanto. Asentaminen on nyt oman kokemuksen pohjalta erittäin miellyttävää ja helppoa.

Alla kuvassa myös miun uudet nastakengät. Tätä se kolmenkympin saavuttaminen tiesi. Nastakengät -lempikengät.

dsc_0965

Miun homma oli siis aloittaa tuota karmien tiivistystä tuolla eristynauhalla. Lähes ammattimaista oli touhu. Lähes.

dsc_0961

dsc_0962

dsc_0960

Meidän työvalvonta on ulkoistettu nyt sen myötä,kun saatiin talolle oma työturvallisuustonttu. Yllä näkyvä näppärä sahausteline rakenneltiin tontun selän taa.

dsc_0957

Tulevalla viikolla tavataan puuseppä ja jatketaan askartelua talolla.

Iloista alkavaa viikkoa kaikille!

Anni

Mainokset

Ikkunoita ja koolauksia

Aikamoinen juhlaviikko on takana, kun pikkuneidin syntymäpäivien lisäksi saatiin osallistua toisenkin kaksivuotiaan syntymäpäiville, ja pieni kummityttökin sai nimen! Nyt on kakkua tankattu niin, että varmasti jaksetaan paiskia töitä talolla.

Vuosi vaihtui iloisella yllätyksellä, kun kerettiin saada ikkunat paikalleen ennen kovimpia pakkasia.

dsc_0745dsc_0750

Olohuoneen horisontaalinen ikkuna toimii täydellisesti Profinin lasiliukuseinän kanssa yhteen. Sohva asettuu tuohon ikkunan alle aika mukavasti, eikö? Siitä näkee sitten hyvin ulos lasiliukuseinän suuntaan, suoraan takkatulen loimotukseen ja sitten vielä todennäköisesti lasiliukuseinän vastaiselle seinälle asettuvalle televisiolle. Noissa kiinteissä ikkunoissa on vielä se hyvä puoli, että niiden pienille ikkunalaudoille saa ripoteltua kynttilöitä ja kaikkea muuta oleellista.

dsc_0758dsc_0765

Allaoleva kuva on jotenkin ihana, kun tuo takaovi on tuolla auki. Näyttää vähän, että talossa jo asuttaisiin.

dsc_0770

Etuovi odottaa tässä alla vielä siirtoa suojaan. Yksi vaihtoehto on piilottaa se meidän nykyiseen asuntoon sänkyjen alle. Hah.

dsc_0773-1

Kävästiin pikkuneidin kanssa männäviikolla vielä Helsingissä ja sillä aikaa Mies oli taas vanhempiensa kanssa ahkeroinut katon koolausten kanssa. Vähän jo Ekovillan levyjäkin on laiteltu tuonne paperien päälle. Sitko-teippi on ollut ahkerassa käytössä. Todettiin, että siinä on turha säästellä, parempi olla varmuus siitä, että ilma ei kulje sieltä, mistä sen ei ole tarkoitus kulkea. Läpivientien tiivistykset on vielä tehtävä ja nyt työn alla on se surullisen kuuluisa sisäkaton porrastus, josta tulee nyt tosiaan porrastetumpi kuin oli suunniteltukaan.

img-20170103-wa0005-1

Kun Mies on laskeskellut koolauksia ja suunnitellut porrastuksen teknistä toteutusta, miun työnsarkana on ollut tutustua ikkunoiden tiivistykseen. Tuo eristeasia on aikamoinen suo. Joka ikisellä eristeellä tuntuu olevan hyvät ja huonot puolensa, ja tuollaisessa karmin tiivistyksessä vielä sen sata tapaa toteuttaa se. Uskon kuitenkin, että löydetään oma hyvä tapa toteuttaa kaikki. Teippiä sitten vaan päälle, niin kaikki on kunnossa. Minkä mitta heittää, sen teippi peittää. Tai uretaani… tai sitten viimein lista.

Aurinkoista paluuta arkeen!

Anni

Päätöksiä

Otsikosta voisi luulla, että paljastan jo mitä tuleman pitää, mutta ehei, tämä pätkä kertookin ikkunoista! Isompien uutisten kanssa joutuu odottelemaan vielä ensi viikon puolelle ja miun oli nyt kuitenkin pakko kertoa meidän ikkunoista! Pahoitteluni, jos innostuit jo siellä ihan hurjasti, että nyt se kertoo että millon tässä päästään asiaan tässä blogissa, mutta ehei rakas lukija, hitaasti hyvää tulee!

Mutta siis. Ikkunoista.

Meillähän on pyöritelty näitä ikkunoita aika lailla, kun se on tuntunut enemmän kuin oleelliselta jutulta juuri sen oikean ilmeen saavuttamiseksi. Värit, muodot ja koot on nyt käyty läpi ja seuraavaa on tulossa:

Väri.                                                                                                                                                                         Tummanharmaat pokat ulkoa ja valkoiset sisältä. Jo pitkään meillä on ollut toiveena mustat pokat ulkoa ja sisältä, mutta kun selvisi, että mustaa ei ihan joka paikasta saa, oli tehtävä päätöksiä tuon tummanharmaan suhteen. Haasteellisia näistä jutuista tekee myös se, että kun vaikka miten täydelliseltä nuo tummat väri näyttää monissa kuvissa, niistä tekee usein sen täydellisen se, että ne ovat karmittomat ja sirot. En vielä ole keksinyt miten toteuttaa karmittomuus hirsiseinän kanssa ja koska siihen vaihtoehtoon ei nyt oikein voi tuudittautua, on valkoinen ehkä paras vaihtoehto sisälle. Tummat karmit tekevät kehysefektin ehkä liiankin voimakkaaksi ja näin niistä nyt luovuttiin. Puupokat olisivat myös ihanat, mutta pientä arastelua meillä on sen suhteen, ettei lopputulos ole vaan kolmetoista eri puulajin ja sävyn sekametelisoppa. Kun jos tulee parketti ja jos haluaa jättää hirren ihan ”luonnontilaan” ja jos tulee keittiöön puutasoa. Puhumattakaan sitten kalusteista.

Ulkopuolelle sitten ne tummanharmaat pokat. Jos se musta on nyt sitten pois pelistä. No ehkä hyvä näin jos myös katto on tummanharmaa. Eikö?

Muoto Ja Koko

Tuossa yllä tuo oikean puoleinen kuva sisältää karmien lisäksi myös suunnitellun korkeiden ikkunoiden muodon. 7×20 tuli nyt meidän lopulliseksi mitaksi tuolle ikkunalle. Sen lisäksi meille tulee horisontaalisia ikkunoita, joiden korkeudeksi tulee tuo samainen 7. Leveys olohuoneessa tuolle tulee olemaan se max leveys eli 35 ja vierashuoneessa parisen metriä.Kaikkiin makuuhuoneisiin tulevissa ikkunoissa jatkuu sama 7 mutta näihin lisätään sitten tuuletusikkuna. Tällöin lopputulos tulee olemaan tällainen

IMAG3951

Tässä samalla vähän sneak peekia meidän nykyisestä asunnosta, joka meitä inspiroikin tuohon ikkunan muotoon.

Meidän makuuhuoneen vaatehuoneeseen tulee pieni tuuletusikkuna, samalla koolla kuin tuossa yllä.

Ja sitten vielä isot ikkunat ruokailutilaan (19×20) ja olohuoneeseen sitten samalla mallilla. Tosin olohuoneen ikkunat tarkentuu varmaan vähän sen myötä kun lasiliukuoven (joka päätettiin ottaa) koko vielä päätetään.

Tadaa. Siinä on meidän ikkunat! Tulevalla viikolla lisäilen tänne varmaan meidän pohjakuvaakin, niin nuo löytävät paikoilleen.

Eilen käytiin tulevien naapureiden luona kylässä ja oli taas ihanaa olla tontilla. Mättäät olivat sen verran punaisena puolukoista, että nyt on varmaan lähdettävä sinne takaisin napsimaan punaposket talteen ja pakkaseen.

Heips!

-Anni