Paperia kattoon ja mutkia matkassa (seinissä)

Blogi on ollut joulutunnelmissa , kuten tonttikin. Viimeaikaiset tapahtumat ovat keskittyneet pitkälti ilmastointiputkien laittoon (joka on tapahtunut vaivihkaa meidän loistavan sähkö/lvi-miehen puolesta) ja omina hommina tehtävään yläpohjan pahvitukseen. Meille on tulossa siis ekovillat ja sen myötä ilmansulkupaperit. Mies on isänsä kanssa saanut jo homman hyvin alulle, tänään jatkettiin hyvällä menestyksellä ja nyt toivotaan että päästään vielä uudenvuoden vaihtumisen merkeissä jatkamaan sitä urakkamallisesti eteenpäin.

Ennen joulua meillä huomattiin pieni erhe suunnittelussa. Meidän kattotuolit ja loppu talo on tehty eri mitoilla. Tämähän ei juuri muuten haittasi mitään, mutta koska meillä on följarit väliseinien kohdalla ja talon toisessa päädyssä korotettu sisäkatto, nämä eivät nyt kohtaa. Eli meidän korotetun tilan sisäseinä alkaa kahdeksan senttiä ulompana, kuin missä kattotuoli jatkaa seinää ylös asti. Allaolevassa kuvassa tuo seinä olisi siis toteutumassa följarin vasemmalle puolelle. Kattotuolin ja följarin tulisi olla samassa linjassa, mutta ei oo ei.

Tämähän ei varsinaisesti olisi iso ongelma, jos meillä ei olisi tarkkaan mitoitettua keittiö-ruokailutilaa. Eli nyt jos toteutettaisiin tuo seinän suoristus kattotuolien tasalle, ruokailutilamme pienenisi tuon kahdeksan senttiä ja se on jo aika paljon kokonaisuuden kannalta. Tässä vaihtoehdossa myös följarit tulisi siirtää ja siitä jäisi aika rujot jäljet seiniin. Toinen vaihtoehto olisi sitten toteuttaa seinä pienellä mutkalla. Eli tällöin seinä alkaisi alhaalla nykyisten följarien paikan kohdalta ja sitten ”ulkonisi” pätkän, seuraten kattotuolien linjaa sitten ylös asti. Nyt ollaan vähän sitä mieltä, että tehdään nuo mutkat, sillä seinän rujo ulkoilme följäreiden siirron seurauksena on aika raju ja tilan pieneneminen on aika iso riski sen toimivuuden kannalta. Palaan tähän, kun saadaan jotain selvyyttä asiaan.

Kiipeilin tänään vähän hirsien yläreunassa etsimässä reikiä, joita pitkin on tarkoitus ujuttaa sähköpiuhoja ulkoseiniin. Pääsääntöisestihän sähköt pyritään laittamaan väliseiniin, mutta aina silloin tällöin on pakko tehdä vetoja myös ulkoseinille. Silloin tehdään tuollaiset pystyporaukset hirsien sisään, jota kautta nämä onnistuvat. Näppärää, eikö!

Joulu meni ohi hurjaa kyytiä ja taitaa vuosikin vaihtua yhtä vauhdilla! Meillä on vielä ensi viikolle kovasti ohjelmaa, kun lähdetään pikkuneidin kanssa vierailulle Helsinkiin tapaamaan erästä pientä ihmettä ensimmäistä kertaa! Ja sen jälkeen sitten onkin koko loppuviikko yhtä juhlaa, kun meidän neiti täyttää kokonaiset kaksi vuotta.

Vuoden viimeiset päivät siis käsillä, toivottavasti ne on täynnä iloa teillä kaikilla!

Anni

 

Advertisement

Pohjapiirrustus

 

Aikaisemmasta kuvasta ei juuri tainnut saada selvää tämän suhteen, joten tässä vähän parempi kuva nyt siitä millaiseen kotiin ollaan muuttamassa.

Meille tulee siis koti yhteen kerrokseen. Tätä pyöriteltiin pitkään, sillä tontin luonteesta johtuen, jonkinlainen porrastus tai osittainen kellarikerros olisi syntynyt aika luonnollisesti. Osittain budjetista ja osittain muista syistä johtuen päädyttiin kuitenkin ihan tuohon yhteen kerrokseen, sillä tontilta onneksemme löytyi kuin löytyikin kaavan mukainen kohta myös sellaiselle. Alussa meillä oli neliöitä noin 120, mutta projektin edetessä se päätyi tuohon 144m2. Varsinkin alussa kun aloitettiin kilpailutus, saatiin kommenttia tuosta meidän pohjan järjestelystä ja käytävän tuomista hukkaneliöistä. Yksi myyjä ystävällisesti jopa kertoi meille, että ei tuo ole hyvä, ja lähetti paremman pohjan sitten ohessa. No, päädyttiin sitten kuitenkin näihin hukkaneliöihin 🙂

Meille tullaan sisään talon pitkältä sivulta ja suunnilleen niillä main myös talo jakautuu oikealle makuuhuoneiksi ja vasemmalle keittiöksi, ruokailutilaksi ja olohuoneeksi. Tällainen jako oli meille jotenkin luonteva, kun haluttiin iso yhteinen tila elämiseen ja olemiseen, mutta samaan aikaan haluttiin rauhoittaa makuuhuoneet omaan rauhaansa. Huomattiin myös, että tuo meidän ajatusmalli vei koko talon suunnittelua aika mukavasti eteenpäin. Esimerkiksi ikkunoiden koot huoneissa on aika maltilliset, kun taas keittiö/olohuoneen ikkunapinnoissa ei juuri säästelty.

Makuuhuoneet on nyt myös sijoiteltu niin, että yksikään makuuhuone ei oikeastaan jaa väliseinää toisen kanssa. Yhden makuuhuoneen ja tuon miehen soitteluhuoneen väliin jää kodinhoitohuone ja kylpyhuone / sauna ja meidän makuuhuoneen ja yhden makuuhuoneen väliin jää meidän iso vaatehuone. Matkan varrella tuo vaatehuone oli välillä siitä poiskin, kun yritettiin minimoida neliöitä, mutta niin se vaan hanakasti sinne aina palasi. Ja ihanaa, että palasi! Viimeisimpiä lisäyksiä tuohon vaatehuoneeseen oli tuo pieni ikkuna, josta saadaan luonnonvaloa myös sinne.

Keittiö on pyritty saamaan sosiaaliseksi ja toimivaksi osaksi elämää. Tuo saareke on tuossa vielä virheellisesti tuollainen lyhyt. Oikeasti siitä tulee yli parimetrinen ja voe maheton paikka että siitä tuleekin iso ja aivan ihana. Siinä voi sitten kaffitella ja lukea lehteä, läksyjä mahtuu levittelemään ja leipoessa sitä sotkettavaa (ja siivottavaa) pinta-alaa on kerrankin riittävästi! Haaveilen myös, että siihen voi kattaa kivasti noutopöytää joskus jos on juhlia tai ihan muuten vaan. Keittiön kaikki muut toiminnot eli koneet ja vesipiste sitten löytyvät tuolta seinän puolelta. Hirsitalossahan usein (jos ei suinkaan aina) tuollaisille kalusteseinille laitetaan levyt kalusteiden ja hirren väliin. Näin saadaan poistettua hirsitalon painumisesta johtuvat mahdolliset haasteet kalusteiden suhteen.

Olohuone on aivan oma maailmansa takkatulen ja yhden lähes yhtenäisen nelimetrisen lasiseinän kanssa. Yksi ehdottomista omista lemppareista on myös tuo 3,5metrinen horisontaalinen yläikkuna tuolla olohuoneen toisella seinällä.

Ja terassi, no siinä on nyt sitten neliöitä suunnilleen saman verran kuin meidän nykyisessä asunnossa.

Lisää lemppareita löytyy myös talon toisesta päästä, jossa tasavälein rytmitetyt korkeat ja kapeat ikkunat avaavat näkymän kauan järvimaisemalle. Keskimmäinen näistä ikkunoista on käytävän päässä tuomassa valoa ja maisemaa sisään. Aika moni talomyyjä siirsi muuten tuon viereisen pienen vaatehuoneen tuon ikkunan paikalle.  No tässäkin pidettiin oma päämme.

Kyllä tuota tuli pyöriteltyä,mutta nyt ollaan kyllä niin tyytyväisiä, ettei osata kuin myhäillä. Jokainen huone on mitattu ja pyöritelty, mallattu, mietitty käyttötarkoituksia, valoisuutta, kalusteiden sijoittelumahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia taas viereisiin tiloihin. Toivottavasti ollaan osattu miettiä kaikki!

Niin mieluinen ja meille passeli paketti on tulossa, että eihän tällaisesta ole osannut edes unelmoida ennen tätä projektia.

Mitä te tykkäätte?

-Anni