Kalusteita, listoja ja pieni paniikki

Jos talonrakennus jo itsessään on palkitsevaa, niin tämä loppuvaihe on yhtä tunteiden sekamelskaa. Upeita ensimmäisiä hetkiä: valot, vesi, lämpö, kalusteet. Ihaninta tässä on, kun saa oikeasti vihdoin nähdä, miltä kaikki päässä jo kohta pari vuotta muhineet suunnitelmat oikeasti näyttävät. Ja toki se, että projektin tämän osan loppu alkaa jo oikeasti häämöttää.

Kaikkien näiden ihanien tunteiden keskellä on jo pieni paniikki. Muutenhan meillä ei olisi mitään hätää, mutta perheen neljäs jäsen on arvioitu saapuvaksi tässä kuukauden sisään ja sen tiedostaminen aiheuttaa jonkinasteista jännitystä.

Riemuvoitot talolla kyllä helpottavat ahdistusta. Nuo meille valikoidut Stalan altaat aiheuttavat onnellisia huokauksia ja ihmettelyä. Miten voi allas olla niin kaunis! Aika monta kertaa ollaan kiitetty itseämme, että todella ollaan panostettu laadukkaisiin, kotimaisiin tuotteisiin. Tapwellin hanat nyt eivät valitettavasti ole kotimaiset, mutta tuntuvat toimivan paremmin kuin hyvin!

Ollaan aloitettu myös saunan panelointi. Valittiin saunaan käsittelemätön sts-kuusipaneeli. Kylpyhuoneen ja saunan yhteinen sormipaneelikatto tuo oman jujunsa tuonne, mutta muuten pääosaan pääsee tuo kuusi.

Laadukkaista kotimaisista puheenollen, saunaan tulee aivan ihastuttava kiuas. Voikohan kiukaasta puhua ihastuttavana? No tässä tapauksessa voi, sillä Tulikiven Halla -kiuas sitä todellakin on! Tässä on nyt tainnut vuosi jo vierähtää tuota ihaillessa, ja vaikka tässäkin asiassa huokeampia vaihtoehtoja olisi löytynyt, olisi tuntunut tyhmältä säästää jossain näin oleellisessa ja pitkäikäisessä käyttötuotteessa. Varsinkin kun se on kaunis kuin mikä!

 

Keittiö valmistuu pikkuhiljaa. Koivuvaneri sopii niin kauniisti yhteen tuon Kivilähteen keraamisen tason kanssa, että tässäkin ollaan voitu vaan taputella käsiä yhteen. Hyviä valintoja, jotka varmasti kestävät aikaa. Etulevyt keittiöön asennetaan vasta ihan viime hetkillä, jotta saadaan ne pidettyä suojassa vielä mahdollisilta tulevilta ohikulkuvaurioilta.

Ikkunanpuitteissa on listat, kuten myös kattojen painumavaroissa. Painumavarat on tilkitty villalla ja peitetty ihan peitelistoilla. Myös sähkökalustus on löytänyt paikalleen. Ja niihin kuuluuu toki myös valot!

 

Eilen vietettiin ilta talolla ihan vaan makkaraa takassa paistaen, valoja räpsytellen ja vettä laskien. Oli aika onnellinen, ja ennen kaikkea onnekas olo.

Instagramin puolelta voi muuten kurkata pienen videopätkän meidän kylppäristä (johon olen muuten aivan rakastunut!!!) ja siitä, miten sitä vettä sieltä hanasta oikein tuleekaan!

Pian lisää!

Anni

*yhteistyössä Stala, Kivilähde ja Tulikivi

Advertisement

Loppusuoralla

Niin sitä vaan hommat edistyy päivä päivältä ja tällä viikolla mennään taas rytinällä eteenpäin, kun päätettiin ulkoistaa eteisen ja keittiön laatoitus. Molempiin on tulossa aika isoa laattaa ja niiden asentaminen on kuitenkin sen verran huolellista hommaa, että päätettiin pelata varman päälle. Hyvä tässä on myös se, että on pari asiaa vähemmän, joita miettiä. Olohuone-keittiö on nyt listoja ja lattiaa vaille valmis. Toki keittiö ja sähköt vielä puuttuu, mutta noin muuten. Lokakuun puolenvälin huitteilla tuo tila alkaa olla toivottavasti jo aika valmis, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Rimakatto saavutti harjakorkeutensa ja on aivan jumalainen. Lapsuusvuosien äidinkielenopettaja- Saikkonen sanoi aina, että Anni se ei ylisanoja säästele, mutta nyt ei tuohon oikein muutakaan voi sanoa. Onhan tuo nyt aivan käsittämätön. Huikea tiimi teki työtä monenmonta tuntia ja kyllä on lopputulos upea!

Sama tiimi, eli Mies vanhempiensa kanssa, jatkoi myös kodinhoitohuoneen paneloinnin parissa, ja lopputulos on taas vailla vertaansa. Sormipaneeli löysi tiensä kattoon ja seinään ja pakko oli vähän mallailla tulevaa rättipatteria ja Stalan komposiittiallasta jo tuota vasten. Priimaa pukkaa, sano savolainen.

Saunan eritykset saatiin miehen kanssa viimeisteltyä ja kylpyhuone vesieristettyä. Ollaan jo hyvää vauhtia keretty jo mikrosementinkin kanssa touhuta tuolla, mutta siitä kuvia lisää vähän myöhemmin.

Koska oleellisiakin juttuja on välillä vähän hoidettava, mallailtiin kattoon jo mahdollista käytävälamppua. Vähän vielä mietityttää, kun alunperin suunnitellut, simppelit pallovalaisimetkin olisivat aika klassinen ja raikas vaihtoehto, mutta toisaalta noissakin on kyllä särmää.

Kaskiovi iskettiin paikalleen lauantaina. On se vaan kaunis, vaikka nyt kyllä omaan silmään pomppaa tuo ero Pihlan sivuikkunan kanssa. Katsotaan jos smyygit ja listat vähän tasoittaisivat tuota eroa.

Talolla on tapahtunut paljon muutakin kyllä! Ikkunat on nyt tiivistetty loppuun asti, kun höyrynsulkuteipin ja hirren saumoihin jääneet kolot on täytetty polymeeritiivistemassalla. Oli yllättävän näppärä ja siisti suoritus tuo. Myös talon betonilaatan reunoista on leikattu ylimääräiset ”telttapatjat” pois ja hirren ja betonin välinen rako on täytetty myös massalla. Näin siis ei ilmastointi pysty vetämään ilmaa mistään väärästä kolosta ja talon tiiveys pysyy optimaalisena. Hirsitalonhan tulee hengittää, mutta ei kuitenkaan ikkunanpielestä tai lattianraosta.

Vessan Tunto Kivi- pinnoiteprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Kuivumisajat ovat olleet vähän pitempiä, kuin ohjeissa, mutta on tuo ymmärrettävää, kun talolla ei sisälämpötila ole vielä kovin korkea. Lattialämmityksen saa kääntää todelliseen lämmitysmoodiin vasta kun lattioiden vesieristykset ja laatoitukset on tehty. Niitä siis odotellaan, ennenkuin päästään lämpöiseen taloon. Takka tosin lämpiää ja lämmittää jo mukavasti.

Kaikki on jo melkein tilattu ja toimitusajat varmistettu. Nyt vaan toivotaan, että saadaan kaikki paikoilleen sovitun aikataulun mukaan. Eilen saapuneet etu-ja takakuistin valot olivat tyylikkäästi eri värisiä, joten vahvapa oli alku tälle tulevalle tavaratulvalle. No, oikeastaan ei edes jännitä tuollaiset, sillä meillä on projektissa mukana niin loistavia tahoja, että ei ole ollut tarpeen stressata toimittajien ongelmia.

Mutta tälläistä täällä! Ja hei, Instagramiin voi käydä kurkkaamassa, jos haluaa nähdä tapahtumia reaaliajassa!

Villasukkia ja teekuppeja murut, se o syksy ny!

Anni

 

Rimakatto ja talon kuulumiset

No niin, nyt sitä lupaamaani talopäivitystä. Niin monta asiaa on aina työlistalla, ettei niitä oikein aina hahmotakaan, mutta on myös aika hienoa huomata, miten paljon on jo tehty! Tavoitteena on nyt päästä marraskuussa muuttamaan, ja nyt on ihan luottavainen mieli kyllä sen kanssa, että päästäisiinkin.

Ensin esittelen meidän keittiö-olohuoneakselin katon. Kyllä kuulkaas google lauloi pitkin talvea, kun mietittiin sisäkattovaihtoehtoja. Muuallahan meillä on nyt se kipsilevy, mutta tähän tilaan haluttiin vähän jotain muuta. Kyseisessä tilassa on korotettu sisäkatto, joten sitä korostamaan päädyttiin toteuttamaan rimakatto.

Ensin tehtiin ristikoolaukset ja mitattiin kaikille valoille tarkat paikat. On aika yllättävän haastavaa muuten miettiä, että missä kohdalla se keittiön pöytä nyt sitten suunnilleen on, että missä kohdassa se lamppu on siinä keskellä. Ledeille lisättiin palat alumiinipaperia, jotta mahdollinen kuumeneminen (jota toki ei juurikaan pitäisi tapahtua) ei pääse vaurioittamaan höyrynsulkupaperia.

Tämän jälkeen ristikoolaukset peitettiin mustalla maisemointikankaalla. Tätä kun vähän selvittelin, niin kannattaa tosiaan olla tarkka, että ottaa maisemointikangasta, eikä suodatinkangasta, sillä jälkimmäinen on huomattavasti herkempi käsitellä.

Ja sitten rimat paikalleen! Meille tuli kuusirimaa, jota ei käsitelty mitenkään. Ajateltiin, että se saa siinä sitten ajan kanssa muuttua sen mitä muuttuu. Yleensähän käytetään mäntyrimaa, sillä sen saa oksattomana. Meidän lähisaha tarjosi kuitenkin kuusta vaihtoehtona ja tykätään kyllä valinnastamme, vaikka kirjavampi onkin.

Riman koko on 28x45mm ja passeliksi riviväliksi tämän rimakoon kanssa valikoitui sähköjohto. Tarkasti jos tuon mittaisi niin varmaan aika lähellä 9mm ollaan, mutta aika mukavasti taisi toimia tuo johdonpätkien käyttäminen välimittana. Niitä kun vielä löytyi sieltä sun täältä.

Rimat kiinnitettiin naulaimella, hakasia käyttäen, ja pääsääntöisesti sivusta. Joissain jatkoskohdissa lisättiin vielä riman päältä tukinaula, jottei vääntymistä pääsisi tapahtumaan. Ja noihin jatkoksiin vielä, että ne tehtiin vinosti. Mies huomasi asuntomessuilla tuon tavan ja todettiin nyt, että se on aivan erinomainen. Mies on nyt vanhempiensa kanssa työstänyt tuota kattoa ja itse olen saanut ihailla tarkkaa työnjälkeä. Katosta tulee aivan upea, vaikka työtunteja se viekin aika lailla.

Kaikki keittiö-olohuoneen seinät on nyt maalattu ja rimakatto pääsee oikeuksiinsa oikein kunnolla.

Mies on ahkeroinut kovasti myös kylpyhuoneen puolella, jossa seinien ja lattian tasoitus on vienyt aika tavalla aikaa. Koska valittiin seiniin nyt tulevaksi mikrosementti, kannattaa niiden kanssa olla aika tarkkana. Kaikki epätasaisuudet kuitenkin näkyvät mikrosementin kanssa läpi herkästi.

Myös saunassa on tapahtunut kovasti, kun Sauna-satut on asetettu koolattujen seinien päälle. Kuvissa näkyy myös sauna-kylppärin katon alaslaskut, jotka jäävät nyt suunnilleen 230cm korkeuteen. Haluttiin yhtenäinen katto tuohon koko tilaan, sillä väliin on tulossa lasia, jonka läpi tuon jatkumon sitten näkee. Saunan lauteiden tukikoolaukset on paikoillaan ja pikkumimmin avustuksella myös alumiiniteippiä on hölvätty ympäri saunaa, pääosin kuitenkin ihan oikeisiin kohtiin, eli sauna-satun saumojen ja kiinnitysruuvien päälle. Tästä kiiltävästä saunasta on tullut Pikkumimmin lempipaikka talolla ja sitä käydään ihailemassa ja työstämässä. Lisättäköön vielä, että jos jollain osuu silmään tuo höyrynsulkuteippi tuolla ikkunassa, niin ei hätää, päälle tulee vielä alumiiniteippi.

Mikrosementin kanssa on nyt reenattu vessassa. Aloitettiin vesieristyksillä ja siitä jatkettiin sitten mikrosementin kanssa. Tarkkana saa olla sekoitussuhteissa, sillä nuo massat kuivuvat todella nopsaan ja käsittely on kuitenkin huomattavasti helpompaa kostean massan kanssa. Vesieristeen päälle tuli siis ensin yksi karkeampi grueso- kerros ja sitten neljä kerrosta hienompaa finoa. Kolmekin riittäisi, mutta päädyttiin vetämään vielä kerta kiellon päälle. Alla olevassa kuvassa on vedetty juuri toinen lakkakerros tuohon sementin päälle. Mies teki huomion, että ensimmäisellä lakkauskerroksella tuo lakan menekki on huomattavasti suurempi, kuin seuraavilla. Tämä on toki ihan järkeen käypää, sillä huokoinen pinta imaisee lakkaa tehokkaammin kuin jo kertaalleen lakattu pinta.

Muualla talossa on jatkettu ikkunoiden tiivistyksiä ja teippailuja. Tässäkin on monta koulukuntaa, mutta meillä on käytössä vain Jyremarkin tiivistenauha (jota muuten saa tähän käyttötarjoitukseen suoraan tehtaalta aika edullisesti, kun pyytää jämäpaloja) ja päälle sitten laitetaan tuo tuttu höyrynsulkuteippi, jota on ympäri taloa jo aika monta rullaa.

Viime viikonloppuna pestiin meidän äitin kanssa talolla ikkunoita. Tämä saattaa kuulostaa vähän hassulta tähän väliin, mutta tuo pölyn määrä ikkunoiden väleissä ja pinnoissa alkoi olla niin hurja, että muutos niiden ja pestyjen ikkunoiden välillä oli aika huomattava. Sen lisäksi, että nyt ne näyttää kivalta, sisään tulee myös enemmän valoa, joten ihan todella tyytyväisiä oltiin tuohon hommaan.

Siitä se koti alkaa hahmottua. Ihan parasta!

Anni