Rakennusaika oli etukäteen jotenkin aika pelottava käsite. Erotilastot puhuvat puolestaan ja Facebookin ryhmien kommentoinnit painajaismaisista vuosista tekevät oman osansa pelottelusta. Hurja määrä tunteja talolla ja jatkuva stressi rahasta tekevät ihan varmasti osansa rakennusaikaiseen jaksamiseen, mutta rakentaminen voi olla ihan siedettävääkin, ja jopa mukavaa. Ajattelin listata joitain juttuja, jotka ollaan itse havaittu hyviksi valinnoiksi rakennusaikana. Heti alkuun haluan painottaa, että kaikilla nämä ei vaan ole mahdollisia ja että ollaan sen puoleen oltu onnekkaita, että meillä on ollut mahdollisuus tehdä tällaisia valintoja, ja että meillä on tukijoukkoja lähellä.
- Perhe ensin. Molemmilla vanhemmilla pitää olla aikaa viettää tytön kanssa.
- Ei aikatauluja. Muuttoaikataulua alettiin hahmotella varovasti vasta siinä vaiheessa, kun päästiin väliseinävaiheeseen. Tämä on auttanut paljon. Iso asia, joka tähän monella vaikuttaa, on vuokra-asunto ja sen tuomat kulut. Mutta jos vaan mahdollista, niin ottakaa pari ylimääräistä kuukautta budjettiin varaa, se ei kokonaisuudessa ole hirmuisen suuri rahallinen panostus, mutta jos sillä voi välttää perheen loppuunpalamisen, se on kuulkaas money well spent.
- Peruna kerrallaan. Liian montaa asiaa ei kannata edes ajatella kerralla. Sen jälkeen, kun pohja on mietitty loppuun asti, ei ole mitään syytä pyöritellä ihan koko kokonaisuutta, tai sitä työmäärää mielessä kerralla. Saattaa iskeä ressi.
- Jos ressi kuitenkin iskee, niin se on ihan ok. Siitä kannattaa kuitenkin puhua ja miettiä, että mitkä osat siitä on sellaisia,että niille voi NYT tehdä jotain. Voi myös miettiä voisiko hoidettavia asioita jakaa vähän.
- Itse voi tehdä paljon, jos on on resursseja. Monta asiaa on ihan mahdollista tehdä, kun vaan jaksaa vähän kysellä ja googlettaa. Tämä säästää myös sitä yhtä stressin aiheuttajaa, eli budjettia. Facebookin ryhmät on tosi hyviä myös, vaikka sieltäkin löytyy aina useita mielipiteitä. Luottoa omaan tekemiseen. Ja sitäpaitsi, monta asiaa on helppo tehdä uudestaan, jos näyttää, ettei ole tyytyväinen lopputulokseen. Virheet kuuluu hommaan, ne ei ole vaarallisia. Ja meidän nykyisen asunnon kylppäriin voi tulla katsomaan ammattilaisten kädenjälkeä, sekään ei tosiaan aina ole ihan priimaa. Talolla on irroteltu kipsilevyjä, korjattu ja tehty uudestaan. Toki esimerkiksi muuraushommat saattaa olla vähän eri juttu, mutta rauhassa ja huolella tehden nekin varmasti onnistuu.
- Raksa ei ole vain miesten maailma! Jos yhtään kiinnostaa ja jos on millään tavalla mahdollista, niin suosittelen työmaahommia myös kaikille naisille. Varmasti enenevissä määrin myös naiset osallistuvat rakentamiseen ihan konkreettisesti, jos vain mahdollisuus on. Siinä on muutama hyvä puoli; kun perheen vastuualueet jakaantuu tasaisesti monella eri osa-alueella, ei raksa-ajasta pääse muodostumaan kahden eri leirin todellisuutta. Myös se lastenhoito ja kodin pyörittäminen yksin on todella kova homma, ja niin on myös raksaaminen yksin. Jos välillä roolit vaihtuu, ei ehkä tunnu, että olisi yhden urakan kanssa niin yksin. Toisekseen, esimerkiksi anopin läsnäolo tontilla on osoittanut sen, miten ongelmanratkaisu ja tarkkaavaisuus on joillekin todella luonnollinen ominaisuus.
- Lapset mukaan raksalle (?) Tässä iso kysymysmerkki, sillä kaikkien kanssa tämä ei vaan millään onnistu. Ja useamman lapsen kanssa taas tilanne olisi ihan eri, kuin nyt meillä yhden kanssa. Meillä vuorotellaan sulavasti sen mukaan, että mitkä hommat on kesken ja pihassa tai jopa sisällä löytyy touhua tytön kanssa. Viimeisimpänä nyt esimerkiksi meidän 2v 8kk teippasi saunassa ruuvien kohtia alumiiniteipillä piiloon. Pala kerrallaan, ja hienosti meni! Väliseinärunkojen alajuoksuja liimattaessa neiti oli skarppina kävelemässä liimattuja palkkeja pitkin, jotta asettuvat hyvin paikalleen.Pihalla on aina siivottavaa ja puupalikoita, joita voi kasata ja kerätä. Toki rakennustyömaalla tapahtuu ihan hurjasti asioita, joiden keskellä ei ole lapselle turvallista paikkaa, mutta noin silloin tällöin ainakin löytyy myös niitä toisenlaisia hommia.
- Kyllä se siitä. Talonrakennus on pitkä projekti, mutta sekin kyllä loppuu aikanaan. Joskus mietin, että tietyllä tavalla se on vähän samanlainen kuin vauvavuosi; täynnä epävarmuutta ja uuvuttavaa työtä, mutta samaan aikaan myös yksi hienoimmista jutuista, mitä koskaan voi kokea.
Mitkä teillä on olleet niitä ykkösjuttuja raksa-aikana? Joskus ainakin joku vinkkasi, että kannattaa asua ihan raksan vieressä. Tuo kuulostaa kieltämättä hyvältä, sillä välillä autossa istuminen käy voimille enemmän kuin raksalla hommien tekeminen. Tämä loppuaika tuntuu kyllä itselle olevan se raskain, kun tapahtuu kokoajan niin paljon, ja päätöksiä pitää löydä jatkuvasti lukkoon. Myös laskuja kertyy ja rahan palaminen ahdistaa. Alkaa jännittää, että miten ne omat visiot oikeasti toteutuu. Samalla mietin, että meidän pitäisi sitten muuttaakin! Voi luoja, se ruljanssi vielä kaiken tämän päälle. Mutta kyllä se siitä, eikö niin?
Kirpakoita syyspäiviä!
Anni
Mahtavasti kiteytetty ja itselläkin vielä niin tuoreessa muistissa nuo muuttoa edeltävät ajat! Hyvin te vedätte ja kyllä se muuttokin siitä suttaantuu – peruna kerrallaan sekin!
Parasta raksailussa itselle oli itselle se, että ajantaju hävisi ihan täysin pitkiä päiviä tehdessä. Vaikka oli rankkaa, niin samalla se oli tekemisen terapiaa opiskelujen rinnalla!
TykkääTykkää
Moi Mari!
Kiitos, kyllä se tästä 😀 Mie kyllä oon myös samaa mieltä tuosta, että ne hetket talolla menee hurjan nopeasti ja todellakin on niin palkitsevaa, kun näkee kättensä jäljen. Ehkä siinä on vähän samaa kuin puutöissä! Myö käytiin miehen kanssa muutama vuosi sitten myös puutöissä ja oli kyllä ihan parasta. Pitää yrittää aloittaa se vielä uudestaan 🙂 Tekemisen terapia on muuten hyvä termi, tuo menee käyttöön 🙂
TykkääTykkää