Pihasuunnitelma – osa 1.

kuva täältä

Meillä kävi eilen tontilla pihasuunnittelija. Tarkemmin sanottuna Mukula Puutarhojen Sirpa. Ja kyllä oli muuten mukava käynti. Varsinkin tontilla, jossa korkeuserot on aika huomattavat ja rakennusaikainen tie vielä ihan eri paikassa, kuin mitä sitten virallisesti, on itselle ollut aika haastavaa hahmottaa, onko omat suunnitelmat yhtään realistisia ja toimivia. Saatiin mahdollisuus tehdä yhteistyötä Mukula Puutarhojen kanssa ja ilolla nyt pääsen tästä matkasta teille kertomaan.

Mutta ensin ne perustelut:

MIKSI?

-Halutaan tehdä asiat kerralla kunnolla. Pihan perustaminen on aika arvokasta hommaa, eikä haluta tehdä hommaa heti uudelleen.

-Kun kaivinkone tulee tontille tulevan kevään/kesän aikana, toivotaan että meillä olisi selkeä kartta, minkä pohjalta kaivuri voi tehdä tontin muokkauksen. Todennäköisesti tässä vaiheessa myös säästetään vähän takaisin päin, sillä kaivurin kanssa ei tarvitse enää ruveta suunnittelemaan tai empimään.

-Tontti on mäntykankaalla ja tosiaan rinteessä. Suunta etelään on kovin avoin ja aurinkoa riittää varmasti. Se, mitkä kasvit menestyvät missäkin kohden tonttia, on itselle arvoitus. Ja tähän täytyy sanoa, että olen kyllä yrittänyt asiaa selvittää, mutta huonolla menestyksellä. Nyt olen siis erittäin tyytyväinen, että Sirpa tietää, ja kertoo varmasti sitten meillekin.

-Meille tulee pengerryksiä, portaita, rinteitä, kasvimaa, omenapuita, marjapensaita ja kaikki tämä olisi ihanaa saada koottua oikeasti toimivaksi unelmien puutarhaksi.

-Piha on meille osa kotia. Koettiin, että se on myös niin oleellinen osa, että sen toteuttamiseen on hyvä panostaa myös tällä tavalla. Selkeän suunnitelman kanssa on myös helppoa edetä vähän kerrassaan. Kaikkea ei ole pakko tehdä kerralla, eikä tule hetken mielijohteesta hölmöiltyä isoja sijoituksia, jotka eivät sitten toimikaan.

kuva täältä

Ja miten tämä projekti siis lähti käyntiin?

Kierreltiin tonttia ja samalla kartoitettiin toivottuja funktioita pihan eri osille. Missä on pyykkinarut? Missä mahtuu pelaamaan pihapelejä? Miten nousu autokatokselta ylös talolle olisi järkevin ja turvallisin? Mihin se kasvimaa mahtuu? Nämä ja aika monta muuta kysymystä kerettiin käymään läpi. Näiden lisäksi toki juteltiin siitä, millainen piha tulisi olemaan noin kasvustoltaan. Taisin hokea sanaa ”puutarhamainen” aika moneen otteeseen. Pionit, liljat, ruusut, mongolianvaahtera, vuorimänty ja iso liuta hyötykasveja saatiin lueteltua ja Sirpa tuntui olevan täysin kartalla meidän toiveista.

Nyt odotellaan sitten ensimmäistä luonnosta, jonka pohjalta aletaan muokkaamaan suunnitelmaa.

vihermania on myös iskenyt sisätiloissa

Mukula Puutarhat muuten löytyy Facebookista, Instasta ja täältä pääsette kurkkaamaan nettisivuja. Suosittelen tykkäämään Facebookissa ja seuraamaan, sillä he järjestävät myös erilaisia ihania vihertyöpajoja!

Pikkuneitikin on jo saanut sormensa multaan ja tänään nähtiin ensimmäiset itse kylvettyjen herneenversojen pilkahdukset mullan seasta. ”Ja sitten ne syödään” -totesi neiti tietäväisesti

Talolle tulee muuten huomenna aamulla betoniauto. Meille valetaan lattia. Arvatkaa jännittääkö!

Aurinkoterkuin!

Anni

Valun jälkeen.

Viikko sitten sunnuntaina oli lunta jo aika kiitettävästi ja päästiin lumitöihin tontille. Vähän alkoi jo jännittää, että jäätyykö maa sokkelin sisäpuolelta liian pahasti, että joudutaan lämmitystöihin ennen sisätäyttöjä tai vaihtoehtoisesti kuorimaan jäätynyt kerros maata pois. Kovasti vastaava mestari kuitenkin lohdutti, että pressutettu maa lämmittää kyllä itseään vielä sen verran, ettei mitään hätää ole, mutta pitihän sitä nyt jännittää kuitenkin.

Keskiviikkona Mies ja Appiukko saivat jo tehokkaasti patolevyjä paikalleen, vaikka työkalujen vääntövoima vähän meinasikin loppua kovan betonin kanssa. Onneksi Appivanhempien taianomaisesta varastosta löytyi myös 80-lukulainen verkkovirtaporakone, joka joudutti hommaa jo ihan eri tyyliin.

Perjantaina meille porattiin 173 metriä syvä lämpökaivo. Hirsitalo vaatii kuulemma vähän enemmän ytyä lämmitysmetodeihin, joten siitä syystä myös kaivo syveni aika lailla normaaliin verrattuna. Kaivon syvyys siis lasketaan energiaselvityksen pohjalta. Oli ihan hyvä, että saatiin poraus tähän hetkeen, sillä se on aika sotkuista hommaa. Porauksen sivutuotteena nimittäin syntyy muutama kuutio kivituhkaa ja vettä myös aikamoinen määrä. Meillä päädyttiin ottamaan poraukseen mukaan myös tuon kivituhkan poisvienti, sillä sen sijoittaminen tontilla olisi ollut nyt hieman haastavaa. Porauksesta syntyvä ääni oli miehen mukaan aika messevä, toivottavasti ei naapureilla mennyt hermot päivän aikana.

Lauantaina aamu valkeni upealla auringonpaisteella. Valitettavasti myös tuuli oli yhtä huikea. Onneksi tuulikin sitten vähän rauhoittui, kun jatkettiin patolevyhommia appivanhempien avustuksella. Porakone lauloi aamupäivän ja ruokatauon jälkeen myös iltapäivän, ja niin oli se urakka valmiina.

Tänään saatiin aamulla vedettyä sähkökaapelit pihavaloille ja narutettua maalämpöputkia varten suojaputket. Nuo maalämpöputket ei välttämättä kerkeä ennen meidän sisä- ja ulkotäyttöjä paikalle, ja siltä varalta sitten apunarut laitettiin, että ne voidaan sitten vetää oikeisiin suojaputkiin ja sokkelin ali sisälle. Jätesäkillinen roskaa myös lähti appivanhempien kyydissä jo pois tontilta. Niin sitäkin alkaa kertyä.

Vielä riittää vähän puuhaa, kun pitää tyhjentää sokkeli styrokseista ja ottaa pressut pois. Nyt ei enää taida (toivottavasti) tarvita enää suojaa lumelta ennenkun saadaan sisä- ja ulkotäytöt loppuviikosta.

Vaikka kelit on aika sateiset, on nyt mieli vähän levollisempi, kun ei niin tarvitse pelätä pakkasia ja lumia.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Anni

 

”Kaivuri kaivaa”, sanoi pikkuneiti

No nyt kuulkaas! Rakennuslupa saatiin viime viikolla ja tänään kaivuri saapui tontille! On jotenkin aika epätodellinen olo, kun tästä se sitten lähtee. Hommat etenee tämän jälkeen jo ihan eri tavalla ja vuodenvaihteessa meillä pitäisi olla seinät ja vesikate niiden päällä.

Tässä siis talo noin ulkoa. Ollaan hurjan tyytyväisiä ja vaikka vielä pieniä päivityksiä tehtiin ikkunoihin viime metreillä, tuntuu että ne oli justiin oikeita päätöksiä. Koetaan, että ollaan saavutettu se meidän selkeä ja harmooninen linja talon suunnittelussa, kuitenkin niin, että omat kikat kuitenkin tuovat vähän ilmettä taloon. Miulle tuo katon yhtenäisyys oli iso juttu. Siksi esimerkiksi ovikatokset on omia, erillisiä lippojaan. Näin katon linja on yhtenäinen ja selkeä. Myös päätyyn jatkuva terassi ja sen katos ovat osa tätä linjaa. On aika uskomatonta, että sen jälkeen kun jokainen sentti ja neliö on suunniteltu kahdestaan, ne toteutuvat ja siitä tulee meidän oma koti.

Monta juttua oli, mitkä tekivät meidän talosta juuri sellaisen oikeanlaisen ja onneksi pidettiin niistä kiinni. On jo nyt vähän voittajafiilis, vaikka matkaa on vielä aikalailla jäljellä! Joulukuussa tulee vuosi täyteen siitä, kun ensikerran tontilla käytiin. Ehkä vuosi vielä eteenpäin ja ehkä, EHKÄ jo asutaan siellä. Pidetään vielä aikataulut avoinna, niin ei tule kiire, stressi tai paniikki sen suhteen.

LVI -suunnitelma saatiin palaveerattua maanantaina ja eilen oli vuorossa sähkösuunnitelma. Mies sai hoitaa jälkimmäisen yksin, kun mie jäin kuumeisen neidin kanssa kotiin. Vielä joudutaan kuulemma miettimään monta juttua. LVI -palaveri meni erinomaisesti ja vaikka monta asiaa olikin, mitä ei ehkä oikein oltu ajateltu, monta asiaa oli kuitenkin jo ihan tuttuja juttuja ja siitäkin jäi siis ihan hyvä mieli.

Sähköliittymä on nyt tosiaan tilattu ja se on valmiina tontin laidalla. Myöhemmin tilataan vaan sähköyhtiöltä mies yhdistämään meidän tonttikeskus verkkoon ja niin sitä ollaan sitten sähköistettyjä. Päädyttiin ottamaan suoraan tonttikeskus, joka jää meille sitten sähköpääkeskukseksi raksa-ajan jälkeenkin. Tullaan sijoittamaan tuo sitten autokatoksen seinään.

Ja tässä siis se lupaamani uusi asemapiiros! Huoltotie nousee nyt tuolla oikeassa reunassa kiertäen talon pohjoispuolelle. Sinne matkalle sijoitettiin meidän puuvaja. Autokatos jää n. nelisen metriä alemmas kuin talon lattiataso, ja tuo matka noustaa sitten porrastettua polkua pitkin ylös. Roskakatos on nyt piirretty tuohon portaitten eteen, mutta vähän jäin miettimään sitä nyt kun älysin, että olisi sillekin varmaan ehkä vielä mahdollisesti joku vähän vähemmän keskeinen paikka löydettävissä. No mutta. Näitä keretään vielä pyörittää. Maalämmön porakaivo tulee tuohon etuoven lähistölle ja siitä jää aika mukavan lyhyt pätkä sitten vetää tekniseen tilaan putket. Tuo vähän rouheampi helminauha tuossa viittaa tontille tehtävään pengerrykseen, pyritään siis ainakin tuo yläpiha tasoittamaan.

Illalla käytiin vielä pyörähtämässä tontilla. Oli aika hurjaa, miten voi maisema päivässä muuttua. Tällä hetkellä kaivuri on tehnyt rakennusaikaisen tien tuosta suunnitellun autokatoksen kohdalta kaartaen oikealle ylös. Tie on yllättävänkin tasainen ja se on loistava uutinen, tontille tulevia isoja autoja ajatellen.

Kirpakoita syyspäiviä!

Anni

 

 

Tonttisuunnitelmat jatkuu…

Voi lapsparka. Tälläisiä iltapuurohetkiä meillä siis aina välillä vietetään, kun innostutaan Miehen kanssa pyörittelemään talosuunnitelmia. Tuossa on nyt paljon niitä ajatuksia, joita todennäköisesti tullaan toteuttamaan. Jonkin verran pengerryksiä ja nousuja ja laskuja on toteutettava, sillä nousua tieltä talolle tulee n. 6 metriä. Autokatos upotetaan osittain maan sisään ja vaikka tuossa kuvassa portaat nousevat katoksen reunaa, eivät ne todellisuudessa ihan siinä kyljessä kuitenkaan varmaan ole. Haastetta tontissa siis on, mutta itse ollaan koettu se enemmän ehkä persoonalliseksi ja kotoisaksi, kuin negatiiviseksi ominaisuudeksi. Mutta tuosta haastavuudesta johtuen, kaikki tontin toiminnot on mietittävä hyvin tarkkaan. Isäni muistutti, että pitää miettiä sitten että mihin ne lumet kolaa, ja ihan tottahan se on. Kaikki pitää oikeasti miettiä siitä lähtökohdasta, että miten ne toimivat ympäri vuoden.

Tuo vaaituskartta on ollut meille korvaamaton apu, sillä sen pohjalta ollaan pystytty sijoittamaan talo ja vähän hahmottamaan todellisia korkeuksia. Maasto kuitenkaan ei aina silmämääräisesti hahmotu ihan niin tarkasti. Reilun viikon päästä mennään tontille todennälöisesti kaivurimiehen ja näiden suunnitelmien kanssa ja sen jälkeen sitten ollaan taas viisaampia, että millaisia ajatuksia hänellä on tuon toteuttamisesta. Niin paljon kuitenkin pyritään jättämään tuota ihanaa männikköä kuin on vaan mahdollista. Ja hei, maanantaina nyt tavataan uudestaan erään vastaavan mestarin kanssa ja mie luulen että sitten sekin pesti on täytetty sen tapaamisen jälkeen.

Loppuksi vielä kesäkuvaa tontilta!

Voi kun loppukesä olisi vielä tälläinen, ihana keli ja hiekkalaatikolla notkuminen on niin vaivatonta ja iloista. Nyt ollaan juuri juhlittu Miehen syntymäpäiviä muutaman päivän ajan ja raparperikausi on todenteolla tuonut kesän jo lautasillekin. Ihan parasta. Väistämättä sitä aina miettii, että millaista sitten kaikki on uudessa kodissa, että miltä siellä se kevät ja kesä tuntuu. Nyt on kyllä tosi hyvä olla just tässä, mutta tosi hyvä on myös se ajatus siitä, että parin vuoden päästä se kevät otetaan vastaan ihan omassa kodissa.

-A