Loppusuoralla

DSC_2828

Niin sitä vaan hommat edistyy päivä päivältä ja tällä viikolla mennään taas rytinällä eteenpäin, kun päätettiin ulkoistaa eteisen ja keittiön laatoitus. Molempiin on tulossa aika isoa laattaa ja niiden asentaminen on kuitenkin sen verran huolellista hommaa, että päätettiin pelata varman päälle. Hyvä tässä on myös se, että on pari asiaa vähemmän, joita miettiä. Olohuone-keittiö on nyt listoja ja lattiaa vaille valmis. Toki keittiö ja sähköt vielä puuttuu, mutta noin muuten. Lokakuun puolenvälin huitteilla tuo tila alkaa olla toivottavasti jo aika valmis, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

IMG-20170916-WA0003

Rimakatto saavutti harjakorkeutensa ja on aivan jumalainen. Lapsuusvuosien äidinkielenopettaja- Saikkonen sanoi aina, että Anni se ei ylisanoja säästele, mutta nyt ei tuohon oikein muutakaan voi sanoa. Onhan tuo nyt aivan käsittämätön. Huikea tiimi teki työtä monenmonta tuntia ja kyllä on lopputulos upea!

Sama tiimi, eli Mies vanhempiensa kanssa, jatkoi myös kodinhoitohuoneen paneloinnin parissa, ja lopputulos on taas vailla vertaansa. Sormipaneeli löysi tiensä kattoon ja seinään ja pakko oli vähän mallailla tulevaa rättipatteria ja Stalan komposiittiallasta jo tuota vasten. Priimaa pukkaa, sano savolainen.

IMG-20170914-WA0002

Saunan eritykset saatiin miehen kanssa viimeisteltyä ja kylpyhuone vesieristettyä. Ollaan jo hyvää vauhtia keretty jo mikrosementinkin kanssa touhuta tuolla, mutta siitä kuvia lisää vähän myöhemmin.

DSC_2824

Koska oleellisiakin juttuja on välillä vähän hoidettava, mallailtiin kattoon jo mahdollista käytävälamppua. Vähän vielä mietityttää, kun alunperin suunnitellut, simppelit pallovalaisimetkin olisivat aika klassinen ja raikas vaihtoehto, mutta toisaalta noissakin on kyllä särmää.

DSC_2847

Kaskiovi iskettiin paikalleen lauantaina. On se vaan kaunis, vaikka nyt kyllä omaan silmään pomppaa tuo ero Pihlan sivuikkunan kanssa. Katsotaan jos smyygit ja listat vähän tasoittaisivat tuota eroa.

Talolla on tapahtunut paljon muutakin kyllä! Ikkunat on nyt tiivistetty loppuun asti, kun höyrynsulkuteipin ja hirren saumoihin jääneet kolot on täytetty polymeeritiivistemassalla. Oli yllättävän näppärä ja siisti suoritus tuo. Myös talon betonilaatan reunoista on leikattu ylimääräiset ”telttapatjat” pois ja hirren ja betonin välinen rako on täytetty myös massalla. Näin siis ei ilmastointi pysty vetämään ilmaa mistään väärästä kolosta ja talon tiiveys pysyy optimaalisena. Hirsitalonhan tulee hengittää, mutta ei kuitenkaan ikkunanpielestä tai lattianraosta.

Vessan Tunto Kivi- pinnoiteprojekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Kuivumisajat ovat olleet vähän pitempiä, kuin ohjeissa, mutta on tuo ymmärrettävää, kun talolla ei sisälämpötila ole vielä kovin korkea. Lattialämmityksen saa kääntää todelliseen lämmitysmoodiin vasta kun lattioiden vesieristykset ja laatoitukset on tehty. Niitä siis odotellaan, ennenkuin päästään lämpöiseen taloon. Takka tosin lämpiää ja lämmittää jo mukavasti.

Kaikki on jo melkein tilattu ja toimitusajat varmistettu. Nyt vaan toivotaan, että saadaan kaikki paikoilleen sovitun aikataulun mukaan. Eilen saapuneet etu-ja takakuistin valot olivat tyylikkäästi eri värisiä, joten vahvapa oli alku tälle tulevalle tavaratulvalle. No, oikeastaan ei edes jännitä tuollaiset, sillä meillä on projektissa mukana niin loistavia tahoja, että ei ole ollut tarpeen stressata toimittajien ongelmia.

Mutta tälläistä täällä! Ja hei, Instagramiin voi käydä kurkkaamassa, jos haluaa nähdä tapahtumia reaaliajassa!

Villasukkia ja teekuppeja murut, se o syksy ny!

Anni

 

Mainokset

Rakentaminen perheenä

DSC_2777Rakennusaika oli etukäteen jotenkin aika pelottava käsite. Erotilastot puhuvat puolestaan ja Facebookin ryhmien kommentoinnit painajaismaisista vuosista tekevät oman osansa pelottelusta. Hurja määrä tunteja talolla ja jatkuva stressi rahasta tekevät ihan varmasti osansa rakennusaikaiseen jaksamiseen, mutta rakentaminen voi olla ihan siedettävääkin, ja jopa mukavaa. Ajattelin listata joitain juttuja, jotka ollaan itse havaittu hyviksi valinnoiksi rakennusaikana. Heti alkuun haluan painottaa, että kaikilla nämä ei vaan ole mahdollisia ja että ollaan sen puoleen oltu onnekkaita, että meillä on ollut mahdollisuus tehdä tällaisia valintoja, ja että meillä on tukijoukkoja lähellä.

  1. Perhe ensin. Molemmilla vanhemmilla pitää olla aikaa viettää tytön kanssa.
  2. Ei aikatauluja. Muuttoaikataulua alettiin hahmotella varovasti vasta siinä vaiheessa, kun päästiin väliseinävaiheeseen. Tämä on auttanut paljon. Iso asia, joka tähän monella vaikuttaa, on vuokra-asunto ja sen tuomat kulut. Mutta jos vaan mahdollista, niin ottakaa pari ylimääräistä kuukautta budjettiin varaa, se ei kokonaisuudessa ole hirmuisen suuri rahallinen panostus, mutta jos sillä voi välttää perheen loppuunpalamisen, se on kuulkaas money well spent.
  3. Peruna kerrallaan. Liian montaa asiaa ei kannata edes ajatella kerralla. Sen jälkeen, kun pohja on mietitty loppuun asti, ei ole mitään syytä pyöritellä ihan koko kokonaisuutta, tai sitä työmäärää mielessä kerralla. Saattaa iskeä ressi.
  4. Jos ressi kuitenkin iskee, niin se on ihan ok. Siitä kannattaa kuitenkin puhua ja miettiä, että mitkä osat siitä on sellaisia,että niille voi NYT tehdä jotain. Voi myös miettiä voisiko hoidettavia asioita jakaa vähän.
  5. Itse voi tehdä paljon, jos on on resursseja. Monta asiaa on ihan mahdollista tehdä, kun vaan jaksaa vähän kysellä ja googlettaa. Tämä säästää myös sitä yhtä stressin aiheuttajaa, eli budjettia. Facebookin ryhmät on tosi hyviä myös, vaikka sieltäkin löytyy aina useita mielipiteitä. Luottoa omaan tekemiseen. Ja sitäpaitsi, monta asiaa on helppo tehdä uudestaan, jos näyttää, ettei ole tyytyväinen lopputulokseen. Virheet kuuluu hommaan, ne ei ole vaarallisia. Ja meidän nykyisen asunnon kylppäriin voi tulla katsomaan ammattilaisten kädenjälkeä, sekään ei tosiaan aina ole ihan priimaa. Talolla on irroteltu kipsilevyjä, korjattu ja tehty uudestaan. Toki esimerkiksi muuraushommat saattaa olla vähän eri juttu, mutta rauhassa ja huolella tehden nekin varmasti onnistuu.
  6. Raksa ei ole vain miesten maailma! Jos yhtään kiinnostaa ja jos on millään tavalla mahdollista, niin suosittelen työmaahommia myös kaikille naisille. Varmasti enenevissä määrin myös naiset osallistuvat rakentamiseen ihan konkreettisesti, jos vain mahdollisuus on. Siinä on muutama hyvä puoli; kun perheen vastuualueet jakaantuu tasaisesti monella eri osa-alueella, ei raksa-ajasta pääse muodostumaan kahden eri leirin todellisuutta. Myös se lastenhoito ja kodin pyörittäminen yksin on todella kova homma, ja niin on myös raksaaminen yksin. Jos välillä roolit vaihtuu, ei ehkä tunnu, että olisi yhden urakan kanssa niin yksin. Toisekseen, esimerkiksi anopin läsnäolo tontilla on osoittanut sen, miten ongelmanratkaisu ja tarkkaavaisuus on joillekin todella luonnollinen ominaisuus.
  7. Lapset mukaan raksalle (?)  Tässä iso kysymysmerkki, sillä kaikkien kanssa tämä ei vaan millään onnistu. Ja useamman lapsen kanssa taas tilanne olisi ihan eri, kuin nyt meillä yhden kanssa. Meillä vuorotellaan sulavasti sen mukaan, että mitkä hommat on kesken ja pihassa tai jopa sisällä löytyy touhua tytön kanssa. Viimeisimpänä nyt esimerkiksi meidän 2v 8kk teippasi saunassa ruuvien kohtia alumiiniteipillä piiloon. Pala kerrallaan, ja hienosti meni! Väliseinärunkojen alajuoksuja liimattaessa neiti oli skarppina kävelemässä liimattuja palkkeja pitkin, jotta asettuvat hyvin paikalleen.Pihalla on aina siivottavaa ja puupalikoita, joita voi kasata ja kerätä. Toki rakennustyömaalla tapahtuu ihan hurjasti asioita, joiden keskellä ei ole lapselle turvallista paikkaa, mutta noin silloin tällöin ainakin löytyy myös niitä toisenlaisia hommia.DSC_2668
  8. Kyllä se siitä. Talonrakennus on pitkä projekti, mutta sekin kyllä loppuu aikanaan. Joskus mietin, että tietyllä tavalla se on vähän samanlainen kuin vauvavuosi; täynnä epävarmuutta ja uuvuttavaa työtä, mutta samaan aikaan myös yksi hienoimmista jutuista, mitä koskaan voi kokea.

 

Mitkä teillä on olleet niitä ykkösjuttuja raksa-aikana? Joskus ainakin joku vinkkasi, että kannattaa asua ihan raksan vieressä. Tuo kuulostaa kieltämättä hyvältä, sillä välillä autossa istuminen käy voimille enemmän kuin raksalla hommien tekeminen. Tämä loppuaika tuntuu kyllä itselle olevan se raskain, kun tapahtuu kokoajan niin paljon, ja päätöksiä pitää löydä jatkuvasti lukkoon. Myös laskuja kertyy ja rahan palaminen ahdistaa. Alkaa jännittää, että miten ne omat visiot oikeasti toteutuu. Samalla mietin, että meidän pitäisi sitten muuttaakin! Voi luoja, se ruljanssi vielä kaiken tämän päälle. Mutta kyllä se siitä, eikö niin?

Kirpakoita syyspäiviä!

Anni

Rimakatto ja talon kuulumiset

No niin, nyt sitä lupaamaani talopäivitystä. Niin monta asiaa on aina työlistalla, ettei niitä oikein aina hahmotakaan, mutta on myös aika hienoa huomata, miten paljon on jo tehty! Tavoitteena on nyt päästä marraskuussa muuttamaan, ja nyt on ihan luottavainen mieli kyllä sen kanssa, että päästäisiinkin.

Ensin esittelen meidän keittiö-olohuoneakselin katon. Kyllä kuulkaas google lauloi pitkin talvea, kun mietittiin sisäkattovaihtoehtoja. Muuallahan meillä on nyt se kipsilevy, mutta tähän tilaan haluttiin vähän jotain muuta. Kyseisessä tilassa on korotettu sisäkatto, joten sitä korostamaan päädyttiin toteuttamaan rimakatto.

Ensin tehtiin ristikoolaukset ja mitattiin kaikille valoille tarkat paikat. On aika yllättävän haastavaa muuten miettiä, että missä kohdalla se keittiön pöytä nyt sitten suunnilleen on, että missä kohdassa se lamppu on siinä keskellä. Ledeille lisättiin palat alumiinipaperia, jotta mahdollinen kuumeneminen (jota toki ei juurikaan pitäisi tapahtua) ei pääse vaurioittamaan höyrynsulkupaperia.

IMG-20170816-WA0000

Tämän jälkeen ristikoolaukset peitettiin mustalla maisemointikankaalla. Tätä kun vähän selvittelin, niin kannattaa tosiaan olla tarkka, että ottaa maisemointikangasta, eikä suodatinkangasta, sillä jälkimmäinen on huomattavasti herkempi käsitellä.

IMG-20170824-WA0007

DSC_2721

Ja sitten rimat paikalleen! Meille tuli kuusirimaa, jota ei käsitelty mitenkään. Ajateltiin, että se saa siinä sitten ajan kanssa muuttua sen mitä muuttuu. Yleensähän käytetään mäntyrimaa, sillä sen saa oksattomana. Meidän lähisaha tarjosi kuitenkin kuusta vaihtoehtona ja tykätään kyllä valinnastamme, vaikka kirjavampi onkin.

Riman koko on 28x45mm ja passeliksi riviväliksi tämän rimakoon kanssa valikoitui sähköjohto. Tarkasti jos tuon mittaisi niin varmaan aika lähellä 9mm ollaan, mutta aika mukavasti taisi toimia tuo johdonpätkien käyttäminen välimittana. Niitä kun vielä löytyi sieltä sun täältä.

Rimat kiinnitettiin naulaimella, hakasia käyttäen, ja pääsääntöisesti sivusta. Joissain jatkoskohdissa lisättiin vielä riman päältä tukinaula, jottei vääntymistä pääsisi tapahtumaan. Ja noihin jatkoksiin vielä, että ne tehtiin vinosti. Mies huomasi asuntomessuilla tuon tavan ja todettiin nyt, että se on aivan erinomainen. Mies on nyt vanhempiensa kanssa työstänyt tuota kattoa ja itse olen saanut ihailla tarkkaa työnjälkeä. Katosta tulee aivan upea, vaikka työtunteja se viekin aika lailla.

IMG_20170829_183110_119

Kaikki keittiö-olohuoneen seinät on nyt maalattu ja rimakatto pääsee oikeuksiinsa oikein kunnolla.

Mies on ahkeroinut kovasti myös kylpyhuoneen puolella, jossa seinien ja lattian tasoitus on vienyt aika tavalla aikaa. Koska valittiin seiniin nyt tulevaksi mikrosementti, kannattaa niiden kanssa olla aika tarkkana. Kaikki epätasaisuudet kuitenkin näkyvät mikrosementin kanssa läpi herkästi.

DSC_2752

Myös saunassa on tapahtunut kovasti, kun Sauna-satut on asetettu koolattujen seinien päälle. Kuvissa näkyy myös sauna-kylppärin katon alaslaskut, jotka jäävät nyt suunnilleen 230cm korkeuteen. Haluttiin yhtenäinen katto tuohon koko tilaan, sillä väliin on tulossa lasia, jonka läpi tuon jatkumon sitten näkee. Saunan lauteiden tukikoolaukset on paikoillaan ja pikkumimmin avustuksella myös alumiiniteippiä on hölvätty ympäri saunaa, pääosin kuitenkin ihan oikeisiin kohtiin, eli sauna-satun saumojen ja kiinnitysruuvien päälle. Tästä kiiltävästä saunasta on tullut Pikkumimmin lempipaikka talolla ja sitä käydään ihailemassa ja työstämässä. Lisättäköön vielä, että jos jollain osuu silmään tuo höyrynsulkuteippi tuolla ikkunassa, niin ei hätää, päälle tulee vielä alumiiniteippi.

DSC_2753

Mikrosementin kanssa on nyt reenattu vessassa. Aloitettiin vesieristyksillä ja siitä jatkettiin sitten mikrosementin kanssa. Tarkkana saa olla sekoitussuhteissa, sillä nuo massat kuivuvat todella nopsaan ja käsittely on kuitenkin huomattavasti helpompaa kostean massan kanssa. Vesieristeen päälle tuli siis ensin yksi karkeampi grueso- kerros ja sitten neljä kerrosta hienompaa finoa. Kolmekin riittäisi, mutta päädyttiin vetämään vielä kerta kiellon päälle. Alla olevassa kuvassa on vedetty juuri toinen lakkakerros tuohon sementin päälle. Mies teki huomion, että ensimmäisellä lakkauskerroksella tuo lakan menekki on huomattavasti suurempi, kuin seuraavilla. Tämä on toki ihan järkeen käypää, sillä huokoinen pinta imaisee lakkaa tehokkaammin kuin jo kertaalleen lakattu pinta.

DSC_2750

Muualla talossa on jatkettu ikkunoiden tiivistyksiä ja teippailuja. Tässäkin on monta koulukuntaa, mutta meillä on käytössä vain Jyremarkin tiivistenauha (jota muuten saa tähän käyttötarjoitukseen suoraan tehtaalta aika edullisesti, kun pyytää jämäpaloja) ja päälle sitten laitetaan tuo tuttu höyrynsulkuteippi, jota on ympäri taloa jo aika monta rullaa.

Viime viikonloppuna pestiin meidän äitin kanssa talolla ikkunoita. Tämä saattaa kuulostaa vähän hassulta tähän väliin, mutta tuo pölyn määrä ikkunoiden väleissä ja pinnoissa alkoi olla niin hurja, että muutos niiden ja pestyjen ikkunoiden välillä oli aika huomattava. Sen lisäksi, että nyt ne näyttää kivalta, sisään tulee myös enemmän valoa, joten ihan todella tyytyväisiä oltiin tuohon hommaan.

DSC_2754IMG_20170826_210332_667

Siitä se koti alkaa hahmottua. Ihan parasta!

Anni

Valoa.

 

cs_minigloball_cw_05
Kuva Flos

Aiemmin on jo saattanu käydä ilmi palava rakkauteni valaisimiin. Kyseinen intohimo pääsee oikein räävikkäisiin mittasuhteisiin tässä rakennusprojektin tiimellyksessä ja aiheuttaa myös aika vakavia ongelmia. Mitä tehdä, jos halu ja budjetti ei kohtaa? Tai ehkä vaihdamme tuosta lauseesta tuon jos sanan totuudenmukaisemmin kun sanaan.

Tämän hetken suurimmaksi haasteeksi on muodostunut kolme oleellista aluetta: keittiö, eteinen ja käytävä. Mikä näitä kaikkia yhdistää, on useamman samanlaisen valaisimen sarja, tai mahdollisesti keittiössä yllätysratkaisuna ihan jotain muuta.

Keittiömme tulee siis olemaan selkeälinjainen koivuvanerikeittiö tummanharmailla keraamisilla tasoilla ja rosterisilla kodinkoneilla. Välitilaan on valikoitunut nyt sama valkoinen marmorikuvioinen laatta, jota löytyy jo meidän leivinuunin ja takan kyljestä. Keittiön mallinahan tulee olemaan II eli suoralla seinällä kaikki toiminnot ja sen lisäksi 2,4metrinen saareke, joka tulee jäämään täysin työtasoksi. Saarekkeen päälle tulee kolmen valaisimen sarja ja tämä jos mikä on aiheuttanut päänvaivaa. Artekin käsikranaattinakin tunnettu A110, on kaikessa kauneudessaan kummitellut pitkään, mutta se ei nyt kuitenkaan ollut meille sopiva valinta. Kuitenkin mietitytti noiden hinta ja myös niiden yhteensopivuus meillä jo vuosia olleen, ruokapöydän ylle tulevan Yrjö Harsian Taifuunin kanssa.

Taifuuni_560_int_0
Kuva Innolux

Mutta. Onnekseni ihan sattumalta eteeni tuli Flosin Glo-Ball S. Usein kyseinen pienen pieni valaisin löytää paikkansa kylpytiloista tai vessoista, mutta meille nämä söpöläiset tulevat valaisemaan tuota saareketta. Ihan kuin leijuvat karkit, eleettömät, klassiset, mutta silti jotenkin hauskat.

cs_minigloball_s_02
Kuva Flos 

Vähän arvelin noiden valotehon riittävyyttä, mutta onneksi Pihkalan  ihana Maija vahvisti valaisinten todella myös valaisevan, ja näin päätös oli tehty. Kirsikkana kakun päällä kyseisestä valaisimesta löytyy myös seinämalli, joka tulee valaisemaan meidän keittiön avohyllyä. Ah, my work here is done.

Eteinen ja käytävä ovat vielä vailla vastauksia. Haaveilen riippuvalaisimista sinnekin, mutta juuri sitä oikeaa ei ole vielä tuntunut löytyvän. Onneksi tässä on vielä hetki aikaa, sillä talolla tuntuu olevan sen miljoona asiaa vielä tehtävänä. Keväällä olo oli kohtalaisen rauhainen. Väliseinät oli projektina iso, eikä sitä oikein pystynyt hahmottamaankaan kuinka paljon pieniä asioita on vielä edessä. Voisin listata niitä tähän, mutta en taida uskaltaa. Ollaan aloitettu nyt vessan lattian mikrosementin laittaminen ja myös olohuone-keittiön rimakatto edistyy hyvää vauhtia. Päivittelen tapahtumia talolta pian. Muistattehan muuten että Instagramissa pääsee seuraamaan talon tapahtumia reaaliaikaisemmin, blogin päivittyminen kun saattaa aina -syystä tahi toisesta- kestää vähän.

Ihanaa loppuviikkoa kaikille! Tänään on muuten hieno päivä! Kummipoika täyttää vuosia ja me juhlitaan miehen kanssa hääpäivää.

Anni

Unelmien keittiö

DSC_2613

Siinä vaiheessa, kun päätettiin että keittiökalusteet otetaan puusepältä, koko keittiösuunnittelu sai aivan uudet mittasuhteet. Nyt olisi mahdollista toteuttaa ihan mitä vaan. Todettiin kuitenkin, että suuret linjaukset keittiössä olivat kuitenkin juuri kohdillaan. Suuri etu tässä on ollut se, että vaikka saarekkeen mittakin on muuttunut takan sijoittelun seurauksena, ei tuo 10cm muutos ole aiheuttanut sen kummempia haasteita kuin ilmoituksen puusepälle ja Kivilähteelle, josta meidän keittiötaso tulee.

Keittiön järjestys on pysynyt samana, kuin mitä aiemmin kuvailin täällä . Mutta nyt tarkemmin vielä joistain valinnoista, jotka olivat meille tärkeitä sen unelmien keittiön toteuttamisessa.

Ollaan molemmat miehen kanssa aika omistautuneita ruuan rakastajia ja siitä johtuen myös ruuan laittaminen on meille rakasta. Täytyy myöntää, että on ollut vähän raskasta välillä, kun tällä hetkellä keittiö on aika rajallinen ja se rajoittaa aika paljon meidän toimintoja. Mutta onneksi nyt ei olisi liikaa aikaakaan! Tuleva koti ja lähellä sijaitseva venepaikka toivottavasti tuovat meille kuitenkin uusia mahdollisuuksia kalastuksen myötä, ja suuren suuri uusi ihana pakastin tulee toimimaan myös lihan varastoinnissa, sillä meillä on ollut tapana ostaa lihaa suoraan tuottajilta. Lihan ostamisessa isoissa erissä omaan pakkaseen on muuten mukavia jälkiseuraamuksia; kun itse pakkaa lihat, voi kerta-annoksista tehdä aina vähän pienempiä ja lihan kulutus vähenee huomaamatta. Toinen asia on ruhojen käyttäminen monipuolisesti, koko eläin tulee hyödynnettyä kokonaan, kun ostat vaikka puolikkaan tai kokonaisen karitsan.

Kalan ja lihan käsittely keittiössä kuitenkin vaativat kestäviä ja hygieenisiä pintoja. Sen takia keraaminen taso oli meille ideaali valinta. Se kestää kuumuutta, kolhuja, kosteutta ja puhdistamista. Myös saarekkeeseen tulee tuo sama taso, joten vesiväritaiteilua voi harrastaa rauhassa ja huoletta vaikka suoraan tasolla. Kivilähteen keraamisista tasoista meille valikoitui sävy Basaltti. Vaikka tummassa tasossa näkyy kaikki murut ja muut, se oli meille mieluinen valinta, sillä ollaan vanhassa kodissa tykästytty tumman tason ilmeeseen ja ei tuleepahan pyyhittyä säännöllisesti! Tuo alussa ollut kuva on muuten juurikin valitsemastamme tasosta. Miellyttävä mattapinta on ihanan tuntuinen ja en oikein malttaisi odottaa, että saadaan tuo paikalleen.

stala_silent-3_apuallas

Samoista syistä meille tulee myös Stalan teräsallas. Stala oli meille alunperinkin ehdoton valinta, sillä teräsaltaissa on tosiaan eroja ja haluttiin kerralla kunnollinen.Stalan Combo L -allas  on ihanan iso ja siihen saatavat lisätarvikkeet mahdollistavat monta näppärää toimea. Itsellä on suunnitelmissa varustaa allas sekä karkaistusta lasista valmistetulla leikkuulaudalla, jonka voi laittaa myös tiskikoneeseen, että valutusastialla, johon huuhdellut kasvikset tai peratut muikut on näppärä jättää hetkeksi valumaan. Itselläni on myös jonkinlainen hassu mieltymys teräsaltaiden puhdistamiseen, sillä se hohtava puhtaus tekee keittiöstä heti jotenkin raikkaamman. Pariksi altaalle on suunniteltu Tapwellin Evo184 hana, joka on juuri täydellisen raikas ja simppeli.

 

 

 

Tulevan keittiön tulisi toimia myös leivottaessa ja seurustellessa. Suuri saareke suunniteltiin sillä ajatuksella, että työtasoa olisi varmasti ja että useampikin kokki mahtuisi kerralla hommiin. Tässä kun kirjoittelee, niin alkaa jo kieltämättä muutto houkuttaa. Aikaisemmin muuten puhuin mikrosementistä välitilamateriaalina, mutta nyt se on saanut väistyä suunnitelmissa valkoisen laatan tieltä. Vielä on epäselvää jatketaanko leivinuunin marmorikuvioisella laatalla tuossa vai mennäänkö ihan puhtaan valkoisellla kymppikympillä. Nähtäväksi jää!

Eilen tontilla oli tohinaa, kun mies oli vanhempineen hommissa koko päivän. Nyt on kulkusilta yläpohjassa ja ensi viikolla saadaan puhallusvillat paikalleen. Myös saunan koolaukset ovat valmiina. Ja vielä rännitkin saatiin eilen paikalleen! Talon ilme on nyt aika erilainen taas. Pitääkin laittaa kuvia pian!

Tänään on illalla luvassa asuntomessut miehen kanssa, katsotaan miten monta hyvää ideaa keretään vielä napata!

Aurinkoa!

Anni

*Kaupallinen yhteistyö Stala ja Kivilähde-Kaavinkivi

Laattoja, maaleja, unettomia öitä ja värivalintoja

Nyt ollaan niin siinä ihastuttavassa ja vihastuttavassa vaiheessa, kun pitäisi tehdä päätöksiä. Aika on mennyt ihan hurjaa vauhtia, eikä tosiaan koko kevään aikana osannut edes ajatella talon sisustusta, kun kaikki energia meni rakenteiden toteuttamiseen, töihin, graduun ja ihan normaaliin lapsiperheen elämään. Nyt kuitenkin on aika lyödä päätökset lukkoon ja tilata pintamateriaaleja. Ollaan nyt vähän hahmoteltu muuttoaikataulua syys-lokakuulle. Ehkä tuo lokakuu näyttää nyt todennäköisemmältä.

DSC_2538

Laatta Leevillä tehty vierailu toi yllättävän uuden ajatuksen eteisen lattiaan. Tuossa ylävasemmalla näkyvä ruskea Cotto -sävy hurmasi lämmöllään ja kuusikulmaisena laattana se toimisi erittäin näyttävänä elementtinä tuossa eteisessä. Suosittelen kyllä vilpittömästi vierailua Laatta Leevillä, sillä valikoima ja hintataso ovat hyvin asiakasystävällisiä. Syy tähän on suora yhteistyö euroopan laattavalmistajien kanssa. Kun laatta tulee suoraan tehtaalta, aika monta välikättä (ja euroa) jää välistä.

DSC_2563

Sisämaalaukset on loppusuoralla valkoisten pintojen osalta. Maalinahan meillä oli Uulan Into sisustusmaali. Into valikoitui meille ominaisuuksiensa puolesta; voc-vapaa, muovisideainevapaa ja muutenkin haitallisista DSC_2331orgaanisista aineista vapaa maali.

Parasta tässä on siis se, että kyseistä maalia voi huoletta sutia myös hirsipinnalle. Meillä on siis suunnitelmana maalata tuon olohuone-keittiötilan hirret valkoiseksi. Muualla talossa hirret saavat jäädä ihan ilman käsittelyä. Mutta Uula siis valikoitui noista syistä, mutta eipä osattu arvata että miten hyvä valinta tehtiinkään. Tuo maalin tuoksuttomuus on myös yksi aivan ihana ominaisuus. Ei tarvinnut kärsiä käryistä. Maalattavuus oli myös erinomainen, joten ihan rehellisesti en pääse Uulan tuotteita moittimaan. Sävyksi valittiin Tikkurilan vallkoinen, joka tuli kevään aikana esiin useammassakin paikassa ja tuo sävy oli kyllä ihan nappi valinta. Sävyssä on täydellinen sekoitus harmaata ja oranssia, jotka tuovat lämpimän, mutta ei millään tavalla kellertävän valkoisen sävyn. Vaikea selittää, tulkaa katsomaan! Alla olevaan pikkuneidin huoneeseen meillä on tulossa iki-ihana Ferm Livingin Confetti -tapetti mintun sävyisenä. Hirren ja valkoisen seinän lisäsksi siis tapetti tulee parille seinälle. Siitä kuva täällä.

DSC_2560

Yksi huoneista, ”leikkihuone” meillä on jäämässä kokonaan valkoiseksi (paitsi se yksi hirsiseinä), ja tarkoitus on tuoda tilaan värejä muilla tavoin.

Meidän makkariin oli alunperin suunnitteilla joku tummempi sävy. Mustaan ihastuttiin viime vuoden asuntomessuilla, sininen seinä on ollut haaveena jo pitkään. Nyt kuitenkin jo vierashuoneeseen valittu Kalklitirin Simplicity on alkanut kiehtoa entistä enemmän sillä ajatuksella, että jos kuitenkin tuo sininen löytäisi paikkansa paremmin tuolta soitto-/vierashuoneesta ja Simplicity toisi harmaanlilan ja rauhaisan tunnelman meidän makuuhuoneeseen.

 

Nyt siis vielä pähkäillään hetki ja laitetaan sitten valinnat tilaukseen. Vastaava mestari käväsi toissapäivänä tontilla ja kaikki on kuulemma ihan mallillaan, jes!

Ja hei, tilasinpa juuri lähemmäs 1000 metriä kuusirimaa, rimakatto keittiö-olohuoneeseen on siis toteutumassa!

Tulevan viikonlopun mie vietän festaritunnelmissa Muuramelaisella pellolla, josko ne sisustussuunnitelmat siellä vielä hioutuisi.

Sadeterkuin,

Anni

Maalissa yltä päältä

Sateista heinäkuuta! Pysähdyin vihdoin ja päätin ottaa asiakseni päivittää vähän kuulumisia. Meillä on siis nyt kaikki seinät ja katot levytettyinä, tasoitettuna ja pohjamaalattuna. Jälkimmäiset kaksi vaihetta otettiin uolkoistettuna palveluna ja erittäin tyytyväisinä siihen valintaan ollaan oltukin.

Sisällä näyttää nyt kovin erilaiselta. Pohjamaalaukseen käytettiin Uulan sisäpohjamaalia, joka yllätti positiivisesti myös työmiesporukan; riittoisuus oli aivan eri luokkaa, kuin mihin olivat tottuneet. Itse olin erittäin tyytyväinen huomattavan mietoon hajuun, joka talossa oli heti maalaamisen jälkeen. Oli myös hauskaa huomata, miten eri tavalla sisällä nyt kaikuu, kun pinnat ovat kovempia kuin huokoinen kipsilevypinta.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla aloitettiin myös maalausurakka, joka nyt maanantaina saatiin vihdoin valmiiksi. Nyt talo on siis maalattu kahteen kertaan Virtasen 4 öljyn maalilla, joka sävytetty Tikkurilan Talvi -sävyyn. Täytyy sanoa, että sävyvalinta meni kyllä nappiin! Ollaan oltu hurjan tyytyväisiä tuohon. Talo on ihan eri näköinen nyt ja sirot ikkunanpielet pääsevät täydellisesti oikeuksiinsa, samoin kuin tuo kanttihirren profiili. Mitäs tykkäätte?

Anni